”Oops, I did it again” lauloi Britney. Wpc Finlandin vetäjät voisivat nyt todeta saman, nimittäin jälleen Matikainen & Pesonen joukkoineen olivat luoneet sellaiset puitteet nostajille, että tulos ei ainakaan niistä jäänyt kiinni. Tämän vuoden kilpailut olivat järjestyksessään kolmannet Wpc:n Suomenmestaruuskilpailut Vierumäen Holiday Clubilla, ja jälleen mielestäni olosuhteet tosiaan vain paranivat. Sama toimiva konsepti mutta hieman vain panostettu yksityiskohtiin enemmän esim, entry gate, striimi kahdella kamera-ajolla ym. pieniä fiilauksia. Ensi vuonna taas napsu lisää, niin homma pysyy jatkossakin fressinä. Tänä vuonna nuoria ja naisnostajia oli mukana suhteellisen vähän, tai ainakin itsestä tuntui siltä.
Tunteeni saattaa johtua siitä, että heitä oli jakaantunut aika moneen eri ikä ja painoluokkaan plus Awpc ryhmä siihen lisäksi. Muutamia nuoria haastattelin ja jokainen valitteli kilpailuasetelman puutetta. En tiedä voisiko tällaiseen olla jatkossa ratkaisuksi se, että otetaan kokeiluvuosi ja niputetaan nuoret kahteen eri painoluokkaan, tyyliin alle ja yli, ja näissä homma ratkotaan pisteillä? Miksei sama mastereissa ja naisissakin jos porukkaa on tyyliin yksi per painoluokka. Silloin saataisiin kilpailuasetelmaa sekä SM arvostus parantuisi. Oma mielipiteeni on se, että jos kilpailija jää kilpailusta sen takia pois, ettei ns. varmaa mitalia tule, niin silloin ei edes arvosta lajia niin kuin kuuluisi. Trust me, näitäkin henkilöitä löytyy valitettavasti. Tällaisesta voisi vaikka pistää pystyyn ennakkokyselyn, niin saisi osviittaa olisiko kilpailijoilla kiinnostusta tällaiseen kokeiluun.
NUORET
Nuorten ehdottomasti kovin nimi koko viikonloppuna oli 15-vuotias Miika Pesonen. Suomenennätyksiä täynnä koko viikonloppu, ja kyllä, koko viikonloppu, sillä Mr. low hype kilpaili ensin varustevoimanostossa lauantaina, ja sitten classic raw:ssa vielä sunnuntaina. Onnistuneen viikonlopun kruunasi single ply:lla 200kg maastanosto vain 62 kg painoisena. Tämä veto on yksi kovimmista Suomalaisista junnuvedoista tuohon ikä ja painoluokkaan, kaikki liitot huomioiden.
Mieleen jäi myös Valto Astaptsev joka alkaa olla jo vakionäky voimanostolavoilla. Tekniikat alkavat olla todella hyvin kohdallaan ja tuloskäyräkin ollut kisasta kisaan nousujohteinen. Hienoa työtä Astaptsevin voimailuperheeltä.
Nuoret tytöt Sara Honkakangas ja Ella Laaksonen tehtailivat ennätyksiä kumpikin, Ella jopa pari ME- tulostakin. Awpc puolella nuorissa Noel Henrikssonin esitykset olivat merkillepantavia. Varsinkin 301kg kyykky on edelleen kova juttu junnusarjaan.
NAISET
Naisten puolella mielenkiintoisinta antia oli Tiia Saranpää– Eija Pesonen overall battle. Ennakkoon oli tiedossa, että Eijalla oli avaimet 500kg yhteistuloksen rikkomiseen. Olisiko 500kg ollut liian helppo pala, joten kohtalo puuttui peliin. Lämmittelyn jälkeen ultrakireät aaseiskat jalkaan, lavalle ja helppo aloitus 170kg pois. Njet njet. Juuri kun tanko oli valmis, alkoi tuskailu, kun polvilämppärit ei nousseetkaan polven yli, sitten alkoi aika loppua, tuli turhaa hätäilyä, muutama harha-askel ja nilkasta nivelsiteet yli ja ympäri. Saranpää otti varman aloituksensa 160kg ja toisella 180kg. Pesonen jätti toisen nostonsa väliin, ja sillä välin Päijät-Hämeen pelastuslaitos operoi rigor mortikset irti jalasta. Nilkka oli kuin Siiskosen leipomon limppu, lääkkeeksi rulla mustaa jeesusteippiä, ja vakuuteltiin huoltaja –puoliso Matikaiselle, että näyttää pahemmalta mitä on, jottei mies vaan menisi viheltämään peliä poikki. Ei tyhmyytä, vaan soturimeininkiä, what ever it takes. Viimeiseen sama mitä aloitus, hyväksytysti ylös ja back in business. Penkki mentiin aika tasatahtiin ja ratkaisu siirtyi viimeiseen maastanostoon. Saranpää veti viimeisellään 160kg, ja Pesosen oli saatava viimeinen 220kg ylös, jotta parhaan naisnostajan titteli matkaisi Juvalle. Kivut jalassa olivat varmasti melkoiset, mutta niin vain 220kg tuli loppuasentoon ja good lift. Voitto Pesoselle 7 pisteen erolla Saranpäähän. Oli pitkästä aikaa hieno kamppailu naisnostajien puolella, näitä lisää.
Riina Mikkonen nosti hyvän kisan, naisten paljain polvin alle 67,5kg sarjassa. Voimanosto Sm:n ensikertalaisille, Susanne Kouvolle ja Heidi Pikkuhookanalle myös arvosanaksi kilpailuista kiitettävä.
MIEHET
Miesten avoimessa luokassa ei kovia kaksinkamppailuja nähty, mutta hienoja suorituksia kuitenkin.
Awpc:n puolella Elmeri Töyryn sometili syötti ennakkoon niin hurjia kyykkyvideoita, että kisatuloksena ne olisi kiinnostaneet jo muutakin maailmaa. Harmi vaan kuti jäi piippuun jälleen lavalla ja tulokseksi kyykystä 245kg. Kova on sekin alle 67,5 sarjaan, ei sitä voi kieltää kukaan. Mene ja tiedä syökö painonveto voimatasoja sitten jo niin paljon, että olisi aika jo kokeilla jokunen kisa sarjaa ylempänä. Töyrylle yhteistulokseksi 604kg.
Alkuun ennakoitu J-P Kytölä – Joni Laiho alle 82,5 kg showdown ei päässyt alkuaan pidemmälle, kun tuo voimanoston ”ensimmäinen” laji, painonpudotus koitui Laihon kohtaloksi ja alle 90 kg sarja kutsui.
Kytölä teki hienon sarjan 255-150-290 sleevseillä. Miehen ensimmäiset kisat polvilämppäreillä ja heti kyykkyyn pr raudat, ja taisipa kaikki olla myös uusia mastersarjan Suomen ennätyksiäkin. Rättejä ei Kytölän jalkaan enää kuulemma tule, polvisiteet oli viipaloitu, ja grillattu niistä hampurilaispihvejä.
Laiho paukutti alle ysikymppiin omat ennätyksensä 275-182,5-275. Huomion arvoista on se, että paino oli vedätetty 84 kiloon eli reilusti alipainoisena operoitiin. Nyt Joni treenaat vaan säännöllisesti seuraavan vuoden, ilman mitään parin kuukauden taukoja treenistä, niin alkaa totali lähennellä jo kahdeksaa sataa.
Alle 82,5kg paljain polvin sarjassa debytoi penkkimiehenä paremmin tiedetty Arttu Karttunen. Kova painonveto jo valmiiksi oikeasti kireästä kropasta, oli ainakin mahdollisena osasyynä alavireiseen suorituskykyyn, jos penkkiä ei oteta huomioon. Tuo 200kg pukkaus on jo maailmanluokan tulos voimanostokisassa tuohon luokkaan. Veto koitui sitten Artun kohtaloksi ja ei tulosta. Niin vain takavasemmalta Jesse Ahvenkoski tuikkasi ohi ja sarjan voittoon. Voidaan spekuloida näin jälkikäteen, että olisi ollut todella mielenkiintoinen taistelu voitosta, jos Karttunen olisi ensimmäisen maastanostonsa saanut hyväksytyksi.
110kg sarjassa Henry Hyytiäinen nosti voittoon 760kg yhteistuloksella. Kakkossijasta taisteltiin Samuli Vaittisen ja Pekko Siitosen kesken. Kakkossijan vei Vaittinen ja Siitonen kolmas.
Miesten alle 125kg sarja oli Jani Varhan show. Voittosarjalla 325-210-340 jätettiin kakkos ja kolmossija sen verran kauas taakse, ettei varsinaista uhkaa ollut. Varhalla on kyllä mieletön potentiaali, mutta turha hätäily suorituksessa meinaa ottaa suurimman roolin. Tämän kun saa
hallintaan niin hyvä tulee.
Varustepuolella ennakkosuosikki Oskari Lehtisellä hyvä 415 kg aloitus kyykyssä. Kisa valitettavasti loppui penkkiin, jossa ensimmäinen meni hylkyyn, toisessa nostossa paita tuli tiensä päähän, ja viimeiseen toinen paita päälle joka ei sitten tarjonnut enää samanlaista tukea. Nuori penkkimies Markus, eli Marcus Young pyssytti 190kg penkistä hyväksytysti. Se on mielestäni singlepaidalla 60 vuoden iässä ihan kohtuu hyvä tulos.
Voimanoston Sm 2025 on näin paketoitu. Aika ottaa todella lyhyt hengähdys, jonka jälkeen katseet suunnataan kesäkuun loppuun, jolloin nostellaan singlelajien Suomen mestaruuksista merellisessä Uudessakaupungissa.
-Sami Vaskelainen